Noniin, loma aloitettu maanantaina. Olen käynyt uimassa ja siivonnut kunnolla. Auttelin myös ystävääni sisustuksen kanssa (olen siis koulutukselta sisustussuunnittelija, mutta en tee sitä tällä hetkellä työkseni). Blogi on ollut taas vähän huonoilla päivityksillä ja jos olen rehellinen niin olen ollut LAISKA. Perjantaina pääsen Helsinkiin viikonlopuksi humputtelemaan ja se tulee tarpeeseen. Tänä aamuna heräsin mittakaavassani aikaisin ja meinaa käydä aika pitkäksi. Niinpä otin vanhoja satukirjojani ja kameran käteen. Kuvat ovat niin ihania, että tekisi mieli laittaa kaikki tänne näytille, mutta voipi olla, että kukaan ei jaksa katsella ja kuvia olisi mahdoton määrä. Osasta kuvia tuli vähän huonoja, mutta eiköhän niistä jotain selkoa saa. Täytyisi vähän opetella kuvaamisen saloja joskus ja ladata kuvankäsittelyohjelma koneelle. Toisella koneella on kuvankäsittely, mutta se kone ei juurikaan ole käytössä. Joten laiskan orginaalit kuvat olkaa hyvä!
En sen kummemmin selittele laatikon tarinaa, sanotaanko vaikka näin, että muistoja opiskeluajoilta ;). Sisälle kun kurkistaa niin löytyy muutamia tallessa säilyneitä satukirjoja joita olen halunnut laittaa jonnekkin vähä näytille. Kirjahylly pursuaa ja on melkoinen pommi, ja koska alkaa käydä hylly pieneksi, sinne hukkuisivat rakkaat sadut muiden kirjojen sekaan.
Yksi lempikirjoistani oli Parhaimmat Sadut ja se sisälsi klassikkosatuja Pinokkiosta Saapasjalkakissaan. Lempisatujani tästä kirjasta oli ehdottomasti Lumikuningatar. Tähän kirjaan on myös jatko Parhaimmat Sadut 2.
Kuvat ovat jotenkin niin ihania. Värit ovat kauniita ja sivuja on koristeltu muillakin kuvilla, kuten yllä olevassa kuvassa jääkukilla ja lintukuvalla. Kuvat ovat myös osittain aika yksityiskohtaisia ja niistä välittyy tunnetilat.
Tässä toinen lempisatuni eli tietenkin Tuhkimo.
Itselleni sadut ovat aina olleet tärkeä osa lapsuutta ja mielikuvitusta ja äiti jaksoikin ahkerasti lukea minulle niitä. Tai se on ainakin oma näkemykseni :). Välillä sai varmaan tiettyjä satuja lukea kyllästymiseen asti....uudelleen ..... ja uudelleen...
Pari kuvaa Lumikista ja seitsemästä kääpiöstä. Ja katsokaa toisessa kuvassa kääpiöiden surua kun ne on heellyyttäväksi saatu piirrettyä.
Kuuluin Kikero-kirjakerhoon ja sain sen kautta mukavia kirjoja. Suurin osa on heitetty pois, mutta lempikirjani on säästetty. Sain kirjakerhosta joskus ihanan hopean värisen sydänkaulakorun ja sekös imarteli pienen neidinalun mieltä :). Tätä Mössö- kirjaa löysin kaksi ja jotenkin muistan, että näissä oli jotain pelottavaa, tiedä sitten...
Ja kun nämä kirjat oli luettu monet kerrat, piti lukutaito opetella itsekkin. Tässä ekaluokan aapisestani vielä muutama kuva...
Lukuharrastus jatkuu kausittain edelleen ja pitäisikin taas käydä kirjastossa etsimässä vähän lomalukemista.
Mukavaa huhtikuuta!
+(5).JPG)
